Musiikkia pidetään enimmäkseen viihteenä, mutta sillä on myös mahdollista hoitaa, parantaa ja auttaa. Musiikin voima voi olla uskomattoman tärkeä elämän karikoissa, ja siitä saatu apu saattaa toimia paremmin kuin lääkehoito. Musiikin tutkimisessa hoitomuotona ollaan vielä alkutaipaleella, mutta tulevaisuudessa saadaan taatusti lisää tietoa siitä, miten musiikkia voidaan hyödyntää yksilöllisesti. Tarvitsemme erilaisia musiikkikokemuksia eri elämän tilanteissa, ja jokainen saa erilaista mielihyvää riippuen lajityypistä. Toiselle klassiset sävelet tarkoittavat rauhoittumista, kun taas toiselle ne saattavat aiheuttaa ärsyyntymistä.Musiikki seuraa mukana lähes joka paikkaan, joko tietoisesti tai huomaamatta. Musiikki lipuu korviimme radioista, kauppojen kaiuttimista, konserttilavoilta, televisiosta ja elokuvista. Kehittyneet puhelinmallit ovat tuoneet musiikin seuraksemme joka paikkaan, ja yhä useampi viettääkin työmatkansa uppoutuneena lempibiiseihinsä. Kadulla vastaan tulevat tuntuvat astelevan omassa suljetussa ulottuvuudessaan kuulokkeet korvilla, ja jokaisen tylsän hetken voi täyttää itse valitulla musiikilla. Monissa tilanteissa musiikki toimii ihmisiä ohjailevasti. Sillä pyritään luomaan ostoshetkestä iloinen tapahtuma tai rauhoittamaan ihmisiä sitä vaativissa tilanteissa.

Puhtia arkeen

Musiikin vaikutus on ilmeinen. Sen uskotaan parantavan työtehoa ja se voi toimia apuna keskittymiseen esimerkiksi opiskelutilanteissa. Musiikkiterapiaa on käytetty Suomessa jo 1960-luvulta alkaen. Sitä hyödynnetään eri tavoin riippuen tapauksesta tai tapauksista. Musiikki toimii apuna eri tavoin: laulamalla, säveltämällä, musiikin tahdissa liikkumalla tai tanssimalla, maalaamalla musiikin mukaan tai improvisoimalla. Musiikkiterapiassa ei ole tarkoitus kehittyä loistavaksi laulajaksi tai tanssijaksi vaan löytää musiikista itselle ovi, joka auttaa fyysisen tai henkisen vaivan hoidossa. Musiikki vapauttaa ja avaa tunnelukkoja, ja sen avulla fyysisten vammojen hoitoon voi saada apua ja tukea. Musiikkiterapiassa olevien potilaiden vammat voivat ovat hyvin vaihtelevia, mutta kaikkia yhdistää musiikin ihmeellinen voima.Odottaville äideille järjestetään nykyisin myös musiikkiterapiaa. Sen tarkoitus on luoda yhteenkuuluvuutta muiden äitien kanssa sekä lähentää äitiä pian syntyvään lapseen. Pienten lasten ja vanhempien yhteinen musiikkiharrastus sitoo perheen yhteen. Lorut ja laulut ovat portti kielelliseen kehitykseen, ja ne tukevat lapsen mielikuvituksen kehitystä. Musiikkiharrastuksella tuetaan aivolohkojen kehittymistä, ja musikaalisella lahjakkuudella ja muiden taitojen kehittymisellä uskotaan olevan vahva yhteys. Jo syntyessään voi omata taipumuksen musikaalisuuteen, mutta sitä voi myös harjoittaa. Harjoittamisen avulla taas pystytään vaikuttamaan aivojen monialaisuuteen, josta on taatusti hyötyä opiskeluissa.

Ravintoa aivotoiminnalle

Musiikkia ja sen vaikutuksia elämässä on tutkittu jo kauan. Sen tiedetään vaikuttavan kaikkiin aivojen osiin, ja sen avulla on mahdollista vaikuttaa jopa aivojen rakenteeseen. Tulevaisuudessa musiikkiterapian rinnalla voidaankin mahdollisesti nähdä musiikillinen täsmähoito, kun musiikin vaikutus ja teho ihmiseen opitaan tunnistamaan tarkemmin. Musiikilla on huomattu olevan tärkeä rooli aivopotilaiden hoidossa, jolloin musiikin parantava vaikutus iskee juuri niihin pisteisiin, joissa ongelman ydin sijaitsee. Musiikilla ei kaikissa tilanteissa voida täysin parantaa, mutta sen avulla voidaan parantaa oloa ja luoda potilaille mielihyvää. Autismipotilaiden kohdalla musiikin vaikutus on huomattu jo kauan sitten, sillä monilla autistisilla henkilöillä on kehittynyt musiikkikorva tai muu musikaalinen taito. Musiikin avulla tätä puolta pystytään aktivoimaan ja kehittämään, mikä taas tuottaa mielihyvää.Musiikin on todistettu auttavan keskittymään. Toinen keskittyy helposti rajun rockin avulla kun toiselle sopii paremmin Beethovenin tuotanto. Eri ikäisillä musiikki toimii eri tavoin. Väärä musiikkivalinta tai jokin häiriötekijä musiikissa voi toimia päinvastaisesti, jolloin keskittyminen herpaantuu. Huolella valittu, itselle sopiva musiikki on kuitenkin omiaan tilanteeseen, jossa keskittyminen on tärkeää. Pokeriturnaukset ovat hyvä esimerkki tilanteesta, jossa keskittyminen on vaikeaa mutta ehdottoman tärkeää. Pokerstarsien huippupelaaja Daniel Negreanu on tunnettu korvakuulokkeista, joiden avulla hän sulkee ympäröivän hälyn ja keskittyy ainoastaan peliin. Keskittyminen on taitolaji, jota voi harjoitella musiikin avulla.

Olennainen osa kulttuurissa

Musiikki on myös loistava motivaattori. Jumppatunti ilman musiikkia kuulostaa kovin tylsältä puuhalta, sillä musiikki on monissa tilanteissa liikkeelle saava voima. Sen avulla jalka nousee kevyemmin, syke kohoaa ja elimistön valtaa räjähtävä tunne, joka saa suoritukseen uutta potkua. Liikunta ja musiikki ovatkin parivaljakko, joita on vaikea erottaa toisistaan. Musiikki vaikuttaa myös voimakkaasti tunteisiin. Monelle jokin tietty kappale saattaa tuoda mieleen vahvoja elämyksiä jopa vuosien takaa. Teatterissa ja elokuvissa koemme vahvoja ja kuohuttavia tunteita, ja usein niihin liittyykin tunteisiin vetoava musiikki. Kauhuelokuvan hiuksia nostattavassa kohtauksessa soi täysin erilainen musiikki kuin romanttisen komedian siirappisessa tunnelmassa. Musikaali on elämys, jossa musiikki saa tarinan elämään.